Miten vanhoja keskuksia kehitetään Vantaalla?

Eilen 13.3. Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa käsittelimme muun muassa kahta kohdetta, jotka ovat saman prosessin eri vaiheissa olevia vanhojen keskuksien kaavoja.

Niille, jotka tuntevat miten Myyrmäen keskustaa on suunniteltu, tietävät, että koko kehittämistyö on käynnistynyt viime vuosikymmenellä, vaikka se on ollut näkyvää vasta viime vuosina. Myyrmäki-liike on mahtavasti onnistunut aktivoimaan kuntalaisia ja Myyrmäestä on luotu Myyr York, katutaiteen keskus ja rento, positiivisen kuhinan paikka. Myyrmäestä järjestettiin suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu, jonka voittajan valinnassa, suunnitelman jatkokehittelyssä ja myrtsiläisten osallistamisessa on koko ajan ollut innovatiivisia ja helposti lähestyttäviä tapoja, kuten esimerkiksi mobiilikysely tai 3D-peli.
Kokeile itse: http://mallikaupunki.fi/myyrmaki/

Myyrmäen kaavat ovat nyt edenneet asemakaavavaiheeseen ja ne menivät lautakunnassa eteenpäin nähtäville, minkä jälkeen ne tulevat kaupunkisuunnittelulautakuntaan, kaupunginhallitukseen ja valtuustoon hyväksyttäväksi syksyllä 2017. Rakentaminen alkaa ensi vuonna.

Myyrmäen keskustan osallistaminen on ollut rajoja murtavaa ja se asettaa mallin tuleville projekteille.

Hakunila, joka on sekin mainettaan parempi asuinlähiö, on kärsinyt viime vuosina keskitulojen laskusta, palveluiden näivettymisestä ja asukasmäärän vähentymisestä. Nyt vanhalle bussivarikolle nousee uusia kerrostaloja ja Hevoshaan suljetun koulun tilalle suunnitellaan uudenlaista ekologista perheasumista. Lautakunnassa esityslistalla ollut Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu jätettiin pöydälle eli siitä päätetään vaalien jälkeen.

Siinä missä Myyrmäessä uusien talojen tieltä menee parkkipaikat ja pala puistoa, Hakunilassa Kormuniityn uuden kaava-alueen alle jää lakkautettu koulu urheilusaleineen. On loogista, että vanhojen asuinalueiden kehittyessä jotain jää alle, ja päättäjien on kuunneltava kuntalaisia: mitä he haluavat ja tarvitsevat?

Olin lauantaina 11.3. Hakunilan ostoskeskuksessa ja kyselin paikallisten tuntoja. Tavoittamani henkilöt suhtautuivat positiivisesti tai toiveikkaasti siihen, että alueelle tulisi lisää omistusasumista ja nimenomaan perheasuntoja. Pelot kohdistuivat kerroskorkeuksiin ja siihen, että ulkoilureitit tuhotaan. Näin ei ole kaupungin tarkoitus tehdä. Nyt lautakunnalla on tahto vaikuttaa siihen, että asunnot todella tulevat lähinnä omistusasunnoiksi, tasapainottamaan alueen vuokrapainoisuutta. Lautakunnassa ei haluttu käsitellä koulun tilannetta tai urheiluhallien tarvetta, koska niiden tarvesuunnittelu ei kuulu kaupunkisuunnitelun tehtäviin. Minä vaadin saada kaavaan varauksen urheiluhallille (jäähallihan sinne sopisi hyvin), mutta edellä mainitusta syystä asia ei saanut vastakaikua.

Kolmantena isona kohteena lautakunnan kokouksessa oli Tikkurilan kirkon tontti, joka sekin herättää tuntemuksia. Toteutuessaan suunnitelmien mukaan Tikkurilan keskustan ilme muuttuu olennaisesti. Kaava on hyvin tehokas, eli se sisältää mahdollisuuden rakentaa hyvin paljon asuntoja. Kaikki eivät suinkaan ole sitä mieltä, että sen tarvitsisi olla juuri niin tehokas. Seurakuntayhtymä päättää seuraavaksi mitä he lähtevät tavoittelemaan.

Vanhojen keskusten tarpeet ovat erilaisia, mutta on selvää, että täydennysrakentamisella saadaan uutta eloa, uusia asukkaita käyttämään alueen palveluja. Palvelurakennetta tai infraa (esim. katuja) ei yleensä tarvitse rakentaa. Ongelmia ja murhetta aiheuttavat esimerkiksi uusien, korkeampien rakennusten varjostus, maiseman muuttuminen ja jonkin alle jäävän rakennuksen tai ulkotilan katoaminen.

Muista seurata kaavamuutoksia erityisesti omalla kotialueellasi! Osallistu kaavatilaisuuksiin ja lausu mielipiteesi. Niillä voi vaikuttaa!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joustoa päivähoitoon tuntiperusteisella laskutuksella

Millä tavoin voin edistää vantaalaisten terveyttä?