Puhe Vantaan maa- ja asuntopoliittisista linjauksista

Vantaan kaupunginvaltuusto 18.6.2018   

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,  
 

me rakastamme Vantaata. Me rakastamme sen metsiä, jokia, peltoja ja katuja, kahviloita ja liikenneyhteyksiä. Keskustan päämääränä on tavallisen kaupunkilaisen hyvinvointi. Kaavoituksen pitää palvella kaupunkilaisen tarpeita eli lähimetsiä ja vesistöjä tulee vaalia, palveluiden saatavuudesta ja laadusta huolehtia, ja liikenne on suunniteltava realistisesti ympäristö ja tekninen kehitys huomioiden.  
 

Vantaan kehittäminen yhteistyössä kaupunkilaisten, virkamiesten ja poliittisten päättäjien kesken sujuu aina vaan paremmin, kun osapuolet ovat avoimessa keskustelussa ja vuorovaikutussuhteessa. Kaupunkilaisilla on oltava aito, suora vaikutusmahdollisuus. Päätöksenteossa teemme kompromisseja, jotka eivät aina miellytä kaikkia. Meidän mielestämme maa- ja asuntopoliittisissa linjauksissa on paljon hyvää, mutta muutama kohta, jotka syystä tai toisesta ei ole muiden ryhmien hyväksymiä.  

Keskustan uudessa periaateohjelmassa sanotaan: ”Koti on aina yhtä tärkeä, olipa se punainen tupa tai kerrostalokaksio. Jokaisella on oltava mahdollisuus asua kohtuuhintaisesti toiveidensa ja elämäntilanteensa mukaisesti. Asuntolainasta ja vuokrasta selviäminen ei saa olla kenellekään elämäntehtävä.”  

Periaate sopii Vantaallekin erityisen hyvin. Keskustan valtuustoryhmä on ehdottanut ARA-tuotannon lisäämistä, mutta ei ole saanut sille kannatusta. Siitä huolimatta toivomme, että tästä salista löytyy muitakin, jotka ajavat kohtuuhintaista asumista, konkreettisin toimin, ei vain puheissa!  

Me emme julistaudu yhden alueen puolueeksi, vaan hoidamme kaikkien vantaalaisten asioita, niin keskustoissa, lähiöissä kuin vanhoilla, harvaan asutuilla alueilla. Vanhatkin alueet tarvitsevat kunnallistekniikan. Ei ole kyse villistä kaavoittamisesta tai poikkeuksellisen vaativista pyynnöistä, vaan perusoikeuksista, joiden toteuttaminen kaupungissa pitäisi olla mahdollista. Yleiskaavatyössä on ratkaistava asemakaava-alueiden ulkopuolelle jäävien tonttien omistajien oikeus rakentaa omalle tontilleen. Tästä on löydettävissä yhteinen tahtotila, vielä puuttuu konkreettinen linjaus.  

Keskustoissa puhetta herättää korkea rakentaminen. Me emme näe sitä itseisarvona, vaan riskinä kohtuuhintaisuudelle.  Keskusta haluaa puhua kaupunkiviljelyn ja pienyrittäjyyden puolesta. Ne ovat osaltaan luomassa uudenlaista keskustakulttuuria ja sitä urbaania pöhinää, jota tuemme kaavoituksen keinoin. Myyr York eli Myyrmäki-liike on virkistävä esimerkki vahvasta lähialueen identiteetistä.   

Segregaation ehkäisy on kaavoituksen tärkeimpiä tavoitteita erityisesti keskustoissa ja lähiöissä. Kannatamme rajoituksia asuntojen hallintamuoto- ja asuntotyyppijakaumaan. Erityisesti uusien isompien rakennuskohteiden täyttyessä sijoitusyhtiöiden omistamilla pienillä asunnoilla, on uhka segregaation kasvamisesta suuri. Keskustan valtuustoryhmä haluaa nähdä Vantaalla myös jatkossa pientaloja ja pienimuotoisempaa rakentamista kerrostalohuuman rinnalla. Kotitalouksilla pitää olla mahdollisuus asua heidän elämäntilanteeseensa sopivissa asunnoissa. Rakentamisen korkeasuhdanteen keskellä on myös koko ajan pidettävä mielessä laatu. 

Vantaan tulevaisuuskuvissa painottuvat lähimetsät. Yleiskaavatyössä viheralueiden tarkasteluun kiinnitetään kyllä huomiota, mutta on hyvä, että tämä ajatus on mukana kaikissa kaavoitukseen vaikuttavissa dokumenteissa. Lähimetsä, tai pelto tai jokimaisema, on henkireikä meluisassa ympäristössä asuvalle kaupunkilaiselle.  

Vantaalla ei pidä tehdä samanlaista virhettä kuin mitä Helsinki yrittää ajaessaan Keskuspuistoa rakentamisen alle. Hallinto-oikeus joutui puuttumaan asiaan ja pelastamaan arvokkaan metsäalueen. Vehreyttä tulee Vantaalla tuoda asemakaavatasolla jokaisen kaupunkilaisen maisemaan, luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen vuoksi. Tätä tukee Suomen kulttuurirahaston ja ajatuspaja e2:n tuore yli 6000 vastaajan tutkimus. Vaikka suomalaisista 70 prosenttia asuu kaupungeissa, enemmistö viihtyy luonnon läheisyydessä. Vantaa voisi profiloitua yhdistämällä näkyvästi sekä kaupungin että luonnon läheisyyden hyvät puolet. 

Olen kaupunkisuunnittelulautakunnassa pitänyt useita puheita pysäköinnistä (kuten ovat muutkin). Jo nyt kaavoituksessa varaudutaan sähköautojen ja yhteiskäyttöautojen tuloon ja arvioidaan autojen määrän vähenevän. Me välitämme ympäristöstä ja haluamme, että julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn reittejä tulee parantaa. Ymmärrämme myös, että arjessa moni valitsee auton, koska se on se kulkuneuvo, jolla on realistista ehtiä töihin, päiväkotiin ja harrastuksiin. Tällä hetkellä itseohjautuvien autojen tulo tuntuu kaukaiselta, mutta ei se sitä ole. Miksei Vantaa valmistaudu uusien teknisten ratkaisujen tuloon?  

Tekevätkö maa- ja asuntopoliittiset linjaukset parempaa Vantaata? Osittain kyllä. Me keskustalaiset haemme ratkaisuja, joilla tavallisen kaupunkilaisen on varaa asua ja mahdollisuuksia viihtyä ja nauttia vehreydestä. Katsomme tulevaisuuteen, mutta jalat tukevasti maassa.  

Kiitos.